Tiina Rytky Puhdasta energiaa

Kymmenen miljoonaa Pekka Haaviston dynamoa

  • Vähähiilisen energian rakentamisnopeus per capita
    Vähähiilisen energian rakentamisnopeus per capita

Olkiluoto 3:n ydinvoimatyömaalta kuului viime viikolla poikkeuksellisia uutisia. Säteilyturvakeskus totesi, että voimalalle voidaan myöntää käyttölupa. Samaan aikaan vaalikentillä ilmastosta aidosti huolissaan olevat Vihreät jatkoivat ydinvoiman roolin vähättelyä ilmastotalkoissa.

Vihreiden pätkäpuheenjohtaja Pekka Haavisto totesi Sitran ja Hesarin ilmastodebatissa, että hänen polkupyöränsä dynamo on tuottanut enemmän sähköä kuin yksikään 2000-luvulla käynnistynyt ydinvoimahanke. Näinhän se on, mutta tilanne muuttuu pian.

Ensi vuonna Olkiluodossa pyörii täydellä voimalla 1600 megawatin voimala. En tunne Haaviston dynamoa tarkemmin, mutta kuntoilevan ihmisen energiantuotantoa on helppo seurata esimerkiksi kuntopyörää polkemalla. Hyväkuntoinen ihminen jaksaa polkea kuntopyörää noin 160 watin teholla puolen tunnin ajan. Toisin sanoen yksi 1 600 000 000 watin ydinvoimalaitos vastaa kymmentä miljoonaa pekkahaavistoa dynamoineen. Olkiluodon ansiosta Pekka pääsee välillä huilimaan vaikka vaalikentille ettei tarvitse kuntoilla kellon ympäri.

Vakavasti ottaen, Vihreillä ja Haavistolla on ydinvoimakritiikissään yksi hyvä pointti: ydinvoimahankkeet ovat myöhästelleet liikaa. Mutta onko se syy vastustaa ydinvoimaa? Kelpaisiko Vihreille nopeasti rakennettava ydinvoima? Hitaudestaan huolimatta jopa Olkiluoto 3 on ollut varsin nopea tapa rakentaa päästötöntä tuotantoa. Se johtuu laitoksen valtavasta koosta.

Oheisesta taulukosta voi vertailun vuoksi katsoa, missä päin maailmaa on historiallisesti onnistuttu rakentamaan päästötöntä tuotantoa kaikkein nopeimmin. Lähes kaikissa tapauksissa nopein keino on ollut ydinvoima, eikä sekään ole parhaimmillaan ollut tarpeeksi nopea keino päästöjen vähentämiseksi.

Kaikesta Suomen käyttämästä energiasta noin puolet tulee yhä fossiilisista lähteistä. Erityisesti kaukolämmön tuotannossa fossiilisista luopuminen on vaikeaa, jos emme halua polttaa kaikkia metsiämme taivaan tuuliin. Sen vuoksi ydinvoima ja varsinkin pienet kaukolämpöä tuottavat reaktorit on pidettävä mukana keinovalikoimassa.

Vihreät ovat lähteneet 2000-luvulla kahdesti hallituksesta epämieluisan ydinvoimapäätöksen vuoksi. On täysin mahdollista, että tulevalla hallituskaudella täytyy ratkaista Helsingin kaukolämpöön liittyvät ongelmat juuri ydinvoimalla. Keskeinen kysymys on se, kestääkö vihreiden kantti sietää itselle epämieluisat, mutta ilmaston kannalta välttämättömät toimet, kun niiden aika tulee.

Ilmaston nimissä on helppo vaatia autoilun vähentämistä ja kasvisruokapäiviä. Todelliset päästövähennykset on kuitenkin tehtävä mahdollisimman nopeasti ja valtavan suuressa mittakaavassa. Polkupyörän dynamot eivät siinä lajissa riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Kaikesta Suomen käyttämästä energiasta noin puolet tulee yhä fossiilisista lähteistä.”

Melkoista hämäystä, kun ensin puhut ydinvoimasta ja sitten hops, kaikesta käytetystä energiasta. Yhtäkkiä laskelmaan tulevatkin mukaan liikenteen polttoaineetkin (ja ilmeisesti hiilen pieni osuus tuontisähköstä). Hiilen osuus sähköntuotannosta on vuosi vuodelta vähentynyt ja on kymmenen prosentin luokkaa. Hiilivoimaloita on enää muutama ja nekin ovat kaikki sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia.

Ydinvoima on ollut kovin surkeaa bisnestä ja se ei ole Suomen eikä Vihreiden vika. Se tarvitsee joka puolella maailmaa erikoisjärjestelyjä ympärilleen ja tuekseen (yksipuoluejärjestelmä, korruptio, suurvaltapolitiikka, valtiollinennomistus, takuuhinta, sijoittajien painostaminen, turvallisuustasosta tinkiminen laitoksella ja lainsäädännössä jne), jotta voimaloita ylipäätään saadaan aikaan. Suomessakin kiihkeimmät ydinvoiman kannattajat ovat vaatineet STUKin panemista aisoihin, koska heidän mielestään on turvallisuusvaatimusten vika, ettei mylly pyöri jo. Hyvin kuvaavaa tälle joukolle.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Kyllä Olkiluoto 3:ssa on syyt muissa kuin itse laitoksessa. Tässä on taannoinen blogikirjoitus: http://pakanapoika.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270493...

Olen lukenut muissakin sivustoissa, missä kerrottiin alihankkijoista ja työntekijöiden osaamisista, kielimuureineen, yms.

Tuo Olkiluoto 3 hankittiin mahdollisimman halvalla avaimet käteen protolaitoksena ja kas kun ei olla laitettu ehtoja, että olisi ollut osaavia porukoita omasta takaa, niin tuollaisia perseilyjä ei olisi syntynyt.

Muualla maailmassa rakennetaan enemmän ydinvoimalaitoksia, mitkä eivät ole listaamassasi kuvassa ja valmistumisnopeus on 4-6 vuotta.

Täällä Suomessa pitäisi ajatella modulaarisia pienreaktoreita ihan tosissaan. Tuuli- ja aurinkovoima eivät anna riittävää energiavarmuutta. Saksa on siinä malliesimerkki, johon Suomen ei pidä hurahtaa täysin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ydinvoiman mahdollinen tulevaisuus on sarjavalmisteisissa pienissä ja suht turvallisissa voimaloissa. Turvallisuussyistä niissä ehkä kannattaisi tehdä mielummin lämpöä kuin sähköä, jolloin paineastioidenkaan ei tarvitse olla yhtä rajuja. Silloin päästään helposti passiivisesti turvallisiin laitoksiin, joissa myös turvajärjestelyt tulevat selvästi halvemmiksi.

Nykyisin perinteinen ydinvoimalainvestointi on taloudellisesti niin huono investointi, että rakentamiseen tarvittaisiin selvästi isompaa yhteiskunnan tukea kuin tuulivoimalle aikanaan.

En siis ole ydinvoimavastainen, mutta realiteetit pitää ymmärtää. Niitä sarjatuotantovoimaloita ei muuten tulla suunnittelemaan tai rakentamaan Suomessa, joten sekään kehitys ei ole omissa käsissä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ydinvoimala on hyvää pisnestä ja hyvää taloutta. Mutta se ei ole samanlaista likaista, äärimmäistä markkinataloutta, missä tehdään isot voitot nopeasti. Se on pitkä ja harras sijoitus, missä ei voi kiertää veroja ylikapitalisoiden.

OL3 tulee tekemään 720-960twh elinaikanaan. 12twh vuosi.
Tuulivoima 12twh vuosi on 4500MW, elinikä 20-25 vuotta, siis yhteensä 240-300twh. Miljoonalla per MW, eli yksi elinkaari 4,5 miljardia. Vastaavaan määrään kuin OL3 tarvitaan siis 3 elinkaarta, eli 13,5miljardia. Plus systeemikulut.

Hinta per tuotettu twh on siis jopa OL3n kaltaisessa surkeassa projektissa selkeästi halvempi, mutta koska se ei ole niin sikakapitalistinen, nopeiden isojen voittojen projekti, kuin tuulivoima niin sitä sanotaan huonoksi talodeksi. Meille tavallisille veronmaksajille se tosin on paljon halvempi vaihtoehto. Me ei edes koko elinaikanamme ehdi sijoittaa siihen tuota yhden tuulivoiman elinkaaren vaatimaa summaa.

Mutta jos haluaa pitää köyhät köyhinä, niin mennään tuulivoimalla eikä saada päästövähennyksiä juurikaan, kuten Energiewende osoittaa. Siellä kalliit uusiutuvat, joista ei saa päästöjä pois on ok, mutta "kallis ydinvoima" on ulostetta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Uusien tuulivoimaloiden tuotantokustannukset ovat noin 30€ MWh ja näiden uusien ydinvoimaloiden mankalahinta taitaa lähestyä lukua 50€ / MWh. Ja tuulivoimalan saa pystyyn 3-5 vuodessa valituksista riippuen. Ydinvoimala alkaa tuottamaan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisistä sijoituksista vaikka kaikki menisi kuin Strömsössä. Miksi veikkaat ettei näitä uusia voimalalupahakemuksia ole tulossa seuraavaankaan eduskuntaan? Saapi nähdä ehtiikö seuraava eduskunta käsittelemään edes Fennovoiman rakennusluvan. Sitäkään ei rakennettaisi ilman Venäjän valtion subventointia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #24

@24. Vastustuksen takia ei ole realistisia ajatuksiakaan koossa ja ei ajatella niitä muita tekijöitä kuten se, että harvinaisia metalleja ei saada kaikkiin ja että rakentaminen, sekä kannattavuudessa ja myöskään purkamiskuluissa pitäisi olla järkeviä kokonaiskustannuksia, että mitä nämä kaikki maksaa?

Puhumattakaan myös siitä, että meluhaitoista on osoitettu merkkejä. Pienissä voimaloissa ei varmaan haittaa ole, mutta suuressa mittakaavassa näkyy haittoja.

Siksi haluankin, että pitää olla ehtona se, että kaikki em. asiat ovat selvitettyinä ja todettu, että ne ovat kaikkiaan kannattavia lopputulokseen asti ja siihen asti niitä ei ole järkevää ruveta rakentelemaan vaan pitäydytään niin kauan, kunnes todellisia ratkaisuja alkaa syntyä, että uusiutuvat energiat ovat nykyisiä ratkaisuja paljon järkevämpiä ja halvempia rakentaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #24

Kyllä, näin meitä pissataan silmään. Tuo pörssihinta kun ei merkitse mitään, koska siitä puuttu kaikki tekijät, jotka me maksamme.

Miksi 30€?
- me maksamme siirtolaskussa veroina ja siirtomaksuista osuuden tuulivoiman subventiota ja systeemikustannusta. Se on niin pieni, koska se on jyvitetty koko sähkön kulutukseen, eikä pelkästään tuulivoiman.
- näissä projekteissa on yksi sähkön ostaja, joka ottaa riskin hinnan heilahteluista.
- näissä projekteissa rahoittaja saa tuoton lainan korosta, ei sähköstä. Emoyhtiö lainaa rakennusrahat 15% korolla rakentajalle ja saa siitä ne tulot.
- rakentaja taas voi vähentää lainan korot ja eikä käytä omia työntekijöitä, niin ei tarvitse juurikaan maksaa veroja valtiolle. Tämä on tämmöinen esperisysteemi.

Näin kikkailemalla ja verosuunnittelemalla pystytään myymään tuotanto 30e/mwh. Mutta se ei ole koko hinta, mitä se meille maksaa.
Tämän takia tuo investointi vs tuotettu sähkö on todenmukaisempi. Siihen ei vaikuta niin moni asia, vaan antaa todellisemman kuvan.

Niin kuin tuolta ylhäältä näet, niin YV on jopa OL3n tapauksessa nopeampi. 12twh/a alkaa ensi vuonna. Tuulta me ollaan saatu samana rakennusaikana 6twh/a.

Miksi ei rakenneta? Pelko, ympäristöjärjestöt, lobbaus, vastustus. Iso porukka vaikuttaa politiikkaan ja pelkkä luvan eduskuntaan vieminen maksaa satoja miljoonia. Jos lupa olisi pelkästään STUKin homma, niin ehkäpä halukkaita olisikin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #27

https://yle.fi/uutiset/3-10218934

Mieti itse kumpaan laittaisit investointirahasi. Uusiutuviin vai ydinvoimaan, joka alkaa maksaa investointikuluja takaisin 15-20 vuoden kuluttua. Tuottoa sitten joskus. Ehkä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #31

Jos olisin äärikapitalistinen markkinatalousfriikki, niin ehdottomasti tuulivoimaan.

Jos taas olisin vihreä ja ympäristötietoinen ja riittäisi pienempi talouskasvu, niin ehdottomasti ydinvoimalaan.

Tuulivoiman tavat tehdä rahat on aika /cstä.

Jos taas olisin yritys ja pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen, niin vaatisin sijoittaa ytimeen, koska ilman sitä voi olla, että meitin pallo on turhan kuuma pisnekselle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Britit ovat sentään saaneet yhden voimalaninvestoinnin käynnistymään kun valtio lupasi sille 109€ takuuhinnan megawattitunnilta. Tuossa ehkä realismia sille minkä hintaiseksi OL3 tyyppisen voimalan tuotanokustannukset oikeasti kipuavat. OL3:n osalta yhteiskunnan tuki tulee Ranskan valtionyhtiön kassasta, kun Areva maksaa melkein puolet investointikuluista omasta pussistaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #26

Nääh. Englannissa on omat systeeminsä. Laki, tuki, vakuutukset, kaikki erilaista kuin Suomessa.

Silloin kun päätös Hinkleystä tehtiin, tuuli oli £120 ja £140. Niiden sysyeemissä pitää laitosten myös maksaa takaisinpäin, jos hinta menee yli strike pricen.

Ym ym. Ei eri maita voi verrata useankin syyn takia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Joo, vaikeaa näitä on verrata.

Yksi lahjomaton keino on verrata sähkön hintaa maittain. Vertailu kertoo uusiutuvan osuuden per nuppi suhteessa sähkön hintaan. Mitä enemmän tuulivoimaa ja aurinkokennoja per nuppi, sitä korkeammalla on sähkön hinta.

Tuulivoimalla tuotettu sähkö maksaa 2x-3x enemmän kuin normaali sähkö, jos nyt puhutaan kannattavasta liiketoiminnasta ilman subventointia uusien tuulivoimaloiden osalta, mikä sen olisi mahdollistanut.

"Everywhere in the world where large scale renewables are deployed, people pay the price in 2x-3x utility rates, reduced industry, intermittent power, and energy poverty that is unnecessarily harming millions."

https://pbs.twimg.com/media/DxduvsyWsAMNz3I?format...

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Niin ja sitä pystyy käyttämään myös ydinaseissa. Onhan sekin kierrättämistä, jota voidaan tehdä myös toiste päin eli purettavista ydinaseista saadaan ydinvoimaloihin sitä käytettävää uraania. Kyseenalaista, jos sitä kierrätetään niihin ydinaseisiin.

” Tavalliset ydinvoimalat on mahdollista suunnitella niin, että niiden tuottama ydinjäte on jalostettavissa ydinaseiden raaka-aineeksi. ”

https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/tuotanto...

Mutta emmehän me vastuulliset immeiset niin tee, emmehän? Suomessa ei ole tällaista edes ajateltu, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos siitä hyvän hinnan saa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #30

Ei pysty. Nykyinen PWR ei tuota asekelpoista plutoniumia.

Reaktorista tulee kahta eri plutoniumia, pu239 ja 240. Pu240 saa olla enintään 7% seassa, muuten tulee suutari. Käytetyn PWR tai BWR polttoaineessa on noin 20%.
Niiden erottaminen toisistaan on liki mahdotonta.

Helpompi ja halvempi tapa on kaasufuugata suoraan uraanista tai käyttää RBMKn käytettyä polttoainetta, jossa ei ole Pu240 ongelmaa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tämäkin teksti lähtee oletuksesta, että Vihreät olisivat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta. Heidän toimintansa ei missään nimessä tue oletusta. Ainoa keino saada Vihreiden toiminta näyttämään loogiselta on tulkita heidän olevan kiinnostuneita vain ja ainoastaan ydinvoiman vastustamisesta ja vähät välittävän ilmastonmuutoksesta.

Siksi heidän energiastrategiansakin on käytännössä ydinvoiman korvaamiseen tarjotut vaihtoehdot historian hämäristä. Ilmastonmuutos ei ollut riittävän merkittävä edes vaikuttamaan itse strategiaan, vain sen esitystapaan. Ja ne 80-luvulla jo ihan just kaiken pelastavat tekniikat ovat edelleen samassa jamassa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kuntopyörädynamolla voi rikkoa energiantuotannon ennätyksiä:

- 1 kWh tuottaminen lisää ihmisen energiankulutusta noin 4000 kcal. Tässä vaiheessa kaikki on vielä hyvin; saavutamme kohtalaisen 20% hyötysuhteen, jos perusaineenvaihdunta jätetään huomioimatta.

- Polttoainekuluissa alkaa tulla pahasti takkiin. 4000 kcal ruoan tuottaminen aiheuttaa 7100 g hiilidioksidipäästöt, jos syö samaa ruokaa kuin muutenkin keskimäärin.

- Lisääntynyt hengitys tuottaa joitakin satoja grammoja lisää, esim 500g

Saavutamme sähköntuotannon päästöt 7600 g co2 / kWh, jos päästöiksi lasketaan vain polkemisen aiheuttama ylimääräinen energiankulutus. Jos päästöiksi lasketaan koko vuorokauden päästöt, ollaan lähes tuplatasolla, ehkä 15 000 g/kWh. Pelkät polttoainekulut kWh kohden ovat parinkymmenen euron luokkaa.

Millään muulla laitteella ei pääse läheskään tuollaisiin lukuihin. Korkeintaan pakkasessa seisovalla tuulivoimalalla, mutta silläkin vain hetkeksi. Edellisistä syistä ennustan, että kuntopyörädynamot tulevat jatkossa yleistymään, varsinkin ympäristötietoisen väestön keskuudessa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yli 1 kWh vähäistä pidempään (yli 10s) energiantuottoon kykenee maailmassa vain muutama huippupyöräilijä.

Itse olen saanut irti 1kWh Wattbike harjoituslaitteella muutaman sekunnin ajan, ennen sykkeen nousua rajoittimelle.

Rytkyä lainaten:" Hyväkuntoinen ihminen jaksaa polkea kuntopyörää noin 160 watin teholla puolen tunnin ajan."

Tämä on täysin paikkansa pitävää tietoa. Sen voi jokainen testata kuntopyörällä, joka samalla mittaa polkemisen tehoja.

En suosittele ydinvoiman korvaamista polkuenergialla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei tuossa olla kilowatin teholla polkemassa. 100 W tekeminen vaatii n 400 kcal tunnissa, mihin edellinen laskelma perustuu. 10 tunnissa on tuotettu 1 kWh ja kulutettu 4000 kcal.

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta

Miksi aina tuppaa unohtumaan ydinjäte? Käsittääkseni tuottaakseen puhdasta "päästöä" laitos tuottaa hyppysellisen hankalasti käsiteltävää jätettä, jota varten onkin kaivettu luola Eurajoen kallioon.
Kannattaa käydä kurkistamassa luolan suulta, niin saa jonkinasteisen kuvan mittasuhteista, miltä näyttää oikea luola.
Tämä projekti lienee loppusuoralla, mutta nyt on törmätty uuteen ongelmaan, jota ei ole ratkaistu. Millä kielellä varoitustekstit kirjoitetaan?
Itse olen ehdottanut muinaissuomen käyttöä, eli Laitilan murretta. Se ei ole yhtään sen tyhmempi ehdotus kuin muutkaan 100 000 vuoden aikajaksolla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Plutonium voidaan lähettää avaruuteen esim. luotaimien virtalähteinä.

https://tieku.fi/maailmankaikkeus/avaruuslennot/ne...

Luotaimessa on 200W virtalähde, joka saa käytännössä ikuisesti virtaa plutoniumista. (tai ainakin 50 000 vuotta)

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei se mihinkään unohdu. Se on vaan suhteellisen ongelmaton, ellei sillä paisutella ja peloitella.

Sitä on vähän, sen pystyy kierrättää parillakin eri tavalla, sen pystyy käyttää IFR reaktoreissa ja hölmöintä on kaivaa se maahan.
Joka on sama kuin työntäisi öljyä takaisin maankuoreen.

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta

Jostain syystä jäteplutoniumia ei ole lähetelty avaruuteen vaan se kaivetaan maahan. Kuulin jostain, että projektin hinta on myös 3 miljardia. Hinta saattaa pitääkin, sillä jokainen ranskalainen on saattamalla talutettu ulos luolan suulta.
Ydinvoimaa on käytetty joku 50 vuotta, joten luulisi jätettäkin kertyneen johonkin. Vai onko kaikki tosiaan kierrätetty ja ammuttu avaruuteen? Siinä tapauksessa käännänkin takkini ja ryhdyn neutronilähettilääksi.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #36

Mitä niitä avaruuteen ampumaan sen suuremmin.
Tällä hetkellä jäte on uima-altaassa, jossa voi uida. Säteilymielessä.

Posivan luola on rahoitettu ydinjäterahastosta, jonka ydinvoimalat ovat keränneet.

Uusi uraani on vielä halvempaa kuin kierrätetty, sen takia sitä ei isoissa määrin tehdä, mutta esim. Fenno käyttää ensimmäiset 10 vuotta ainakin kierrätettyä.
MOXia käytetään myös ainakin Kanadassa.

Myös Venäläinen IFR käyttää käytettyä ydinpolttoainetta.

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta Vastaus kommenttiin #37

Fukushiman uima-altaat? Anteeksi, oli pakko.
Sähköä on tuotettu näillä keinoin 50-luvun puolivälistä asti. Missä näitä jämiä on piiloteltu Posivan luolaa ennen?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #38

Ne on laitosten sisällä. Altaissa.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Spent_fuel_pool

Tämän jälkeen ennen onkaloon laittoa ne on varastossa laitoksella tynnyreissä.
https://www.zwilag.ch/en/cask-storage-hall-_conten...

Kuvassa Sveitsin 5 ydinvoimalan kaikki jätteet pl. Mitä on reaktorihallien altaissa.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Pekka Haavisto on omien sanojensa mukaan ollut mm. Maailmanpankin varakuvernööri, että useiden kansainvälisten instituutioiden vieraileva tutkija ja professori. https://oikeamedia.com/o1-23939

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuo kuvaaja on ihan hyvä havainnollistaja. Vaikka tuulipuistoja syntyy maisemaa pilaamaan ympäri maata varsin nopeasti, ei se energiatuotannon lisäys sittenkään ole yhtä nopeaa kuin hitaassa ydinvoimalan rakentamisessa.

Jos sitten verrataan ydinvoimakeskeisen Ranskan energiatuotannon hiilipäästöjä Energiewende-Saksan päästöihin, niin Saksahan pössyttelee hiilidioksidia n. kymmenkertaisesti. Tämä iso ero ei taas näy, jos keskitytään uutisoimaan vain päästöVÄHENNYKSISTÄ.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Voidakseen vähentää paljon on ensin tuotettava paljon. Tyhjästä on paha nyhjästä. Vähennyksiäkään.

Monet ihmiset suhtautuvat myönteisesti henkilöihin, jotka katuvat pahoja tekojaan ja pyytävät anteeksi. Jos joku taas jättää pahat teot tekemättä ja uskaltaa mainita siitä, hänet tuomitaan omahyväiseksi...

Tasan ei käy onnen lahjat.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Vihreiden esiintyminen ilmastonmuutokselta pelastavana puolueena tuntuu olevan hakusessa. Satunnaisia vaalipuheita lukuunottamatta autoilun vaikeuttamisen lisäksi ei tunnu olevan mitään suurempaa visiota. Tällainen vaaliblogi tuli Vihreiden Antero Vartialta. Onko se sitten Vihreiden virallinen linjaus: http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27047...
Siinä Vartia esittää päästökaupan tehostamista. Tämä EU:n alueella toimiva järjestelmä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että rahalla saa saastuttaa tai sitten siirtää tuotanto EU:n ulkopuolelle, maihin joissa saa saastuttaa vapaasti (Kiina, Intia?). En usko, että Vihreitä kiinnostaa muu kuin mielikuvan luominen ilmaston pelastajana jotta sitä voi käyttää hyödyksi saadakseen valtaa.
Mutta mitä sillä vallalla tekee tai on tehty?
Vihreät olivat mukana parissa edellisessä hallituksessa. Muistaako kukaan tuolta ajalta yhtään mitään vihreiden aikaansaamaa ympäristötekoa?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hemmetin iskevä bloggaus, Tiina! Hyvä nähdä että demareissa on ekorealismin lippu korkealla!

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

(Ilmasto)Sutta huudettiin jo vuonna 1989, hehheh, YK toimesta.

(In Case You Missed It)
ICYMI, the U.N. told us we’d have ‘disaster’ by year 2000 ‘if global warming was not checked

https://wattsupwiththat.com/2019/03/03/icymi-the-u...

Edesmennyt Hans Rosling varoittaa kirjassaan ”Factfullness” aktivisteista ja lopunajan ennustaja politiikoista, jotka käyttävät myyntimiesten keinoja ”osta nyt ennen kuin on myöhäistä, viimeinen myyntipäivä jne ” myydessään omat uskomuksensa/vakaumuksensa/pelkonsa muille ihmisille.

Mikään ei ole niin epäviisasta kuin kiirehtiminen, oli sitten kyseessä SOTE tai ilmastonmuutos. Koskaan ei ole liian kiire isoissa asioissa ...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tässäkin lähdetään virheellisestä oletuksesta, että energiantuotannon hiilidioksidipäästöillä olisi joku merkittävä osuus aina ja iänkaikkisesti tapahtuvaan ilmastonmuutokseen. Ei jatkoon, vaikka ydinvoimaakin tarvitaan edelleen.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Jäteongelma kannattaisi asettaa oikeisiin mittasuhteisiinsa. Laskin joskus huvikseni, mitä tapahtuisi, jos kaikki jäte jauhettaisiin pulveriksi ja levitettäisiin lentokoneilla tasaisesti maan pinnalle. Minkäänlaista merkittävää nousua säteilytasossa ei syntynyt! Jos käyttöön otettaisiin ilmakehä tai jopa avaruus, niin vaikutus olisi täysin olematon. On muistettava, että säteilevä aine on jo olemassa maakehässä ja avaruudesta tulee vielä lisäksi merkittävää taustasäteilyä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

" On muistettava, että säteilevä aine on jo olemassa maakehässä ja avaruudesta tulee vielä lisäksi merkittävää taustasäteilyä."

J.M Korhonen ja Rauli Partanen toivat esiin kirjassaan "Uhkapeli ilmastolla" tuosta ydinjätehaudasta, "Onkalosta" Eurajoella, mielenkiintoisen seikan.

"Esimerkiksi Onkalon päällä olevassa peruskalliossa on jo enemmän luonnonuraania kuin itse Onkalossa tulee koskaan olemaan. Miten Onkalo siis merkittävästi lisää tulevaisuuden eurajokelaisten vaaroja?"

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos ilmoitetaan maaåallon maiden päästöt prosenteissa kahdella numerolla niin Suomen on 0.0% . Onko olemassa yhtään mitään sellaista "kulutusta" jossa meidän osuus glopaalisti olisi yli 0.0% ?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Mämmi. Juurikin eräs hiihtosuuruus ilmoitti syövänsä 12 ropehellista ennen pääsiäistä ja vähintään saman verran pääsiäisen aikana joka päivä. Kokonaistavoite taisi olla ainakin 40 rovetta. Jokainen tietää, minkälaista ilmanpilaantumista se aiheuttaa.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Kaikessa sähköntuotannossa on oleellista se, onko se kilpailukykyistä, kustannustehokasta ja turvallista. Ja voidaanko sillä vaikuttaa nykyiseen ilmastonmuutos kehitykseen. Toisille koko asia on hälläväliä, kunhan siitä seinästä tulee se tarvittava sähkö oletettuna elinaikanani. Välillä tuntuu, että turhanpäivästähän koko asiasta on enää TÄSSÄ vaiheessa jauhaa. Peli on menetetty, olisi pitänyt toimia jo kaksikymmentä vuotta sitten tai jopa aikaisemmin. Sillä totuushan, on että me ajattelemme vain itseämme, hoitakoon muut sitten joskus tulevaisuudessa mitä tuleman sitten onkin. Ja niinhän se tulee menemään, ellei haluta edes jotakin haluta tehdä myös tulevien sukupolvien eteen. Siksi meidän on valittava niitä energiaratkaisuja jotka pörräävät vielä tulevaisuudessakin.

Paljon lähdemateriaalia erilaisista näkökulmista näiden erilaisten kustannusten, tuotto-odotusten, käyttö-iän osalta löytyi. Tämä on aihe, josta löytyy monenlaista mielipidettä hyvin perusteltunakin.

Itseäni kiinnosti ydinvoiman käyttö-ikä, jätteiden sijoitus ja kaikki kustannukset rakentamisesta voimalan purkamiseen.
Pekan dynamon pyörittämisellä ei ole ehkä kuin Pekalle itselleen terveyden, hyvänmielen ja, että on jotakin itsekin tehnyt.

Ja seuraavassa on sitten sitä purettua tietoa.

Kuinka kauan ydinvoimaloita voidaan pyörittää.

”Söderlingin mukaan normaalisti kansainvälinen käytäntö on ollut, että laitoksen tekninen käyttöikä on ollut 30 vuotta ja siihen on haettu 15 vuotta lisää. Suomessa Loviisan laitoksella on tällä hetkellä luvat 50 vuoden käyttöikään.

Vanhetessaan ydinvoimaloiden kunto ei kohene arvioi säteilyturvallisuusviranomainen.

– Laitteet vanhenevat, se on ihan vääjäämätön tosiasia ja rakenteet vanhenevat myös, vastaa Söderling kysymykseen onko käyttöiän pidentäminen turvallista.

Tarkemmin sanottuna NRK:n artikkelissa sanotaan Kuolan ydinvoimalan reaktorihalleilta puuttuvan suojarakennelman, joka puuttui myös Tshernobylin laitokselta.
STUK:in mukaan Kuolan laitoksen reaktorit ovat samaa tyyppiä kuin Loviisassa. Loviisassa on kuitenkin suojakuori reaktorihallissa toisin kuin Kuolassa.”

https://yle.fi/uutiset/3-8297009

Purkamiseen liittyviä ongelmia löytyy täältä.

” Käytöstä poistetun ydinvoimalan purkaminen ei ole pikkujuttu. Koko ala on vasta kehittymässä, sillä esimerkiksi EU:n yli 90:stä alas ajetusta reaktorista on purettu vasta muutama.
Purkutöissä ovat vielä löytämättä parhaat käytännöt, ja lähivuosikymmeninä eteen tulee niin paljon purettavaa, ettei tekijöitä välttämättä löydy tai hinta nousee huomattavasti ennustettua korkeammaksi. Pari vuotta sitten EU:n komissio arvioi unionin olemassa olevien reaktorien purkukustannuksiksi yli 123 miljardia euroa.
Riskitöntäkään purku ei ole.”

https://www.aamulehti.fi/a/201451290

Ja mikään ei ole ilmaista, mutta tarve vain on.

” Ylivoimaisesti kallein ja vaativin osa ydinvoiman jälkihuoltoa on käytetyn polttoaineen käsittely. VTT:n johtava tutkija Olli Vilkamo arvioi, että jälkihoidon hinta on noin miljardi, josta voimalan purkamisen osuus on 200–300 miljoonaa.
Fortumin arvio Loviisan molempien ydinvoimalayksiköiden yksiköiden purkamiseksi on 360 miljoonaa euroa.”

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ydinvoima...

Mutta, jotta en toisi esille omasta mielestäni vain niitä arveluttavia asioita, niin ehkä täältä löytyy sitä ydinvoimaa puoltaviakin asioita. Kerätkää miinukset ja plussat, ehkä oman mielipiteen valinta on sitten helpompaa, eikä siihen silloin vaikuta mikään oleellinen viiteryhmä.

https://energia.fi/files/277/ht_ydinvoimasta.pdf

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kuolan voinaloista 2 on vanhaa Vver-440 mallia ja kaksi uudenpaa on samoja kuin Loviisan. Suomi, Ruotsi ja Norja rahoitti noiden uudistamisen.

Nykyiset voimalat jo lähtökohtaisesti suunnitellaan 60vuoden toimintaan. Jatkoaika 80, ehkä jopa 100 on ollut puheissa. En ole näkemässä.

Purkukustannusten suurin rahareikä on korkeaaktiivinen jäte. Suomella on siihen ratkaisu, sen takia täällä ei tule ihan niin massiivisia hintalappuja näkemään.

Sama koskee muutakin jätehuoltoa. Näihin molempiin kuluihin on tehty rahasto, johon ydinvoimalat laittavat rahaa myymästään sähköstä. Rahastossa on nyt liki 3 miljardia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kola_Nuclear_Power...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset