Tiina Rytky Puhdasta energiaa

Jos hipit puhuisivat ay-jäärät puolelleen, maailmalla olisi enemmän toivoa

Viikonloppuna Klaukkalaan kokoontuu joukko huolestunutta ympäristöväkeä. Kokoontumisen tavoitteena on pohtia yhdessä vaalivaikuttamista – toisin sanoen sitä, miten tänä keväänä käytävät eduskuntavaalit saadaan käännettyä ilmastovaaleiksi.

Tuskin mikään muu asia voi olla tärkeämpi kuin ihmiskunnan tulevaisuus, ja siitä ilmastonmuutoksessa juuri on kyse. Silti epäilen, että yksin tämä porukka ei tavoitteessa onnistuu. Se luultavasti saarnaa samanmielisten kuorolle, eikä se saarna välttämättä kiinnosta niitä, jotka vaalipaneeleissa, turuilla ja toreilla asettavat näiden vaalien agendan.

En tiedä, moniko suomalainen kuuluu tai tukee ympäristöjärjestöjä. Uskallan kuitenkin arvioida, että paljon useampi kuuluu ammattiliittoon. Eri liittoihin kuuluvia palkansaajia on yli kaksi miljoonaa. Ammattiliitot ovatkin kirkkaasti Suomen suurin kansalaisjärjestö.

Ammattiyhdistysliikkeellä on valtaa, jonka sille antavat me tavalliset, työssäkäyvät ihmiset. Ympäristöjärjestöt ovat mielipidevaikuttajia, joilla niilläkin on kyky saada ihmiset liikekannalle. Jos nämä kaksi löisivät kättä päälle ja päättäisivät kääntää päästöjen suunnan kohti nollaa, ne varmasti pystyisivät siihen. Miksi ne eivät sitten tee niin?

Siksi, että järjestöjen tavoitteet ovat osin ristiriidassa. Ympäristöliikkeeseen olennaisesti liittyvä degrowth- eli kohtuusliike vastustaa talouskasvuajattelua. Tilastot osoittavat, että päästöt ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä, mikä johtuu fossiilisten polttoaineiden kasvavasta käytöstä.

Palkansaajaliikkeen tavoitteena on pitää huolta työntekijöiden ansioista ja hyvinvoinnin tasapuolisesta jakautumisesta. Se vaatii talouden kasvua, sillä muuten kyseessä olisi nollasummapeli.

Degrowth-liikkeen vaatimukset johtavat samaan lopputulokseen kuin tiukka talouskuripolitiikka. Se vaatii kulutuksen pienentämistä, mikä voidaan varmistaa vain tulojen pienenemisellä. Tämä taas saavutetaan varmimmin leikkaamalla julkisia menoja ja palkkoja.

Ongelma on vain se, että talouskuripolitiikka lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja pahoinvointia. Varallisuus jakautuu sen myötä entistä epätasa-arvoisemmin – köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat entisestään. Niissä maissa, joissa on vahva ay-liike, on myös kaikkein pienimmät tuloerot ja tasa-arvoisin yhteiskunta. Niissä maissa, joissa kansa voi hyvin, on valtiolla ja keskiluokalla aikaa ja energiaa kantaa huolta ympäristöstä ja ilmastosta.

Kaikkein tärkeimpiä asioita voi olla vain yksi. Jos on pakko valita, niin väitän, että ympäristöjärjestöt arvottavat ympäristön ykköseksi. Palkansaajaliikkeen ykkösasia on ihminen. Tässä piilee koko homman suurin ongelma.

Jos hipit sitoutuisivat työpaikkojen ja toimeentulon puolustamiseen, ja lakkaisivat demonisoimasta teollisuutta (jonka tuotteita ilman kukaan meistä ei voi elää), yhteinen sävel voisi löytyä. Jos ay-jäärät saisivat ilmastoherätyksen, he voisivat tuoda joukkovoimansa yhteiseen pöytään.

Mutta jos Klaukkalassa todetaan, että ainoa tapa hoitaa homma on muuttaa maakuoppaan ja ajaa teollisuus Kiinaan, voidaan ilmastovaaleista puhuminen lopettaa heti maanantaina.

Arvon ympäristöväki, minulla on teille ehdotus. Perustakaa Klaukkalaan uusi popup-työpaja. Asettakaa työpajan tavoitteeksi yksi teema: ”Näin hurmaan työpaikan pääluottamusmiehen asiani tueksi”.

Sillä jos voitatte luottamusmiehet puolellenne, maailma on teidän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Suomessa on onnistuttu kasvattamaan BKT samaan aikaan kun päästöt ovat vähentyneet, ei ole mitään syytä miksi se ei onnistuisi muuallakin. Ilmastonmuutosta ja hyvinvointia ei tulisi koskaan asettaa vastakkain, koska lähes jokainen valitsee hyvinvoinin ensimmäiseksi. Kiina on jo asettanut tuuli- sekä aurinkoenergialle vaatimuksen kilpailukyvystä hiiltä vastaan. Kiina hallinto ei luovu talouskasvusta ilmastonmuutoksen vuoksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomessa on onnistuttu kasvattamaan BKT samaan aikaan kun päästöt ovat vähentyneet"

Tuo onnistuu velkaantumalla ja antamalla kiinalaisten tehdä työt ja päästöt. Ydinvoima taas on ainoa keino vähentää fossiilisia päästöjä.

Jukka Ryhänen

Arvoisa päiväkirjoittaja, oletteko ottaneet huomioon Ilmestyskirjan ja muut Raamatun ennustukset? Tapaamisenne olisi varmemmalla pohjalla.

Maailma tuhoutuu kuten on tarkoitettu ja luotu. Uusi maa ja uusi taivas luodaan aikanaan. Ei kannata hätääntyä. Tärkeintä on pitää huoli että uskoo Jeesukseen Kristukseen ja haluaa pyytää ja saada syntinsä anteeksi. Olemme kaikki syntisiä ja joudumme päivittäin pyytämään ja saamaan likapyykkimme anteeksi.

Siunattua kokousta, ilmestyköön teille tulevaisuus.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jaaha..oletko tullut ajatelleeksi,että tekosyillä voidaan selittää itselleen oikeuden elää piittaamattomasti?

Mikäli tuo ajattelu laajenee,niin pahimmillaan se toteuttaa uskonnon loppumisen ihmissuvun myötä. Sittenkö asiat on hyvin?

Käyttäjän TiinaRytky kuva
Tiina Rytky

Arvoisa Jukka Ryhänen, minä luotan enemmän tieteeseen ja ihmisiin kuin jumaliin tämän ongelman ratkaisussa.

Jukka Ryhänen

Jos haluatte pohtia kuitenkin maallisia, niin ainoa järkevä toimenpide on

- asuntojen rakentaminen lopetetaan kokonaan
- autojen valmistus lopetataan kokonaan
- aikaisintaan 10 vuoden kuluttua katsotaan onko tarvetta
- muoti, viihde - kaikki loppuu
- tuonti ja vienti loppuu
- jne

On turha jeesustella jos näihin ei pysty.

Käyttäjän TiinaRytky kuva
Tiina Rytky

Vaihtoehtoisesti voidaan korvata fossiiliset polttoaineet ydinvoimalla ja muilla päästöttömillä energiamuodoilla sekä kasvattaa hiilinieluja, jotka imevät hiilidioksidin ilmakehästä.

Jukka Ryhänen

Ei onnistu, ei toimi, ei riitä. Kaikki tuotanto ja kulutus on ajettava alas.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ehkä tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomi, yhtenä harvoista maista, on todellakin vähentänyt päästöjään. Samoin kannattaa muistaa, että yksin Kiinan päästöjen lisäysksen määrä viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli lähes kymmenkertaisesti Suomen vuotuisten päästöjen suuruinen. Meidän kannattaa tietysti olla hyvä maailman kansalainen ja toimia vastuullisesti, mutta muistaa, että toimiemme todellinen vaikutus on lähinnä symbolinen. Kannattaa siis toimia järkevästi ja maltilla.

Käyttäjän TiinaRytky kuva
Tiina Rytky

Symboleilla on merkitystä. Jos maailman rikkaimpiin kuuluva valtio ei pysty laskemaan päästöjään vaaditulle tasolla ja pitämään samalla huolta kansalaistensa toimeentulosta, miten muiden maiden voi olettaa siihen pystyvän?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Et sittentainnut lukea kommenttiani ymmärryksen kanssa. Muuten, mikä on se vaadittu taso ja kuka on sen keksinyt? Kun huomioidaan Suomen suuret hiilinielut, Suomi taitaa näissä ilmastotalkoissa olla melkoinen edelläkävijä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset